Nyt on kyllä maailman kirjat sekasin, 5. päivä peräkkäin ku mul on hyvä olla. Yleensä tulee hyvä päivä ja sitä seuraa monta huonoa. Nyt on varmaan ennätys monta päivää peräkkäin hyviä. On kiva kun on välillä hyvä olla, eikä aina se paha olo ja ahdistus ja masennus päällä. Edelleen sattuu se kun se yks kaveri jätti, mut toisen kans saatiin asiat puhuttuu. Kyse ei ollu musta, ja selvis järkevä syykin sen vaitiololle.Pelkään vaan et joku tulee ja romuttaa mun maailmani, ja valitettavasti tiedän kuka se todennäköisesti on. Miks aikuisen ihmisen pitää olla niin lapsellinen? Onpa tosi aikuismaista, aikuiselta ihmiseltä, sanoa muille ettei mun kans kannata olla tekemisis, mustamaalata ja tälläst. En halu sille edelleenkään mitään pahaa, halun edelleen olla sen kaveri, kunpa tää painajainen vaan loppuis ja unohdettais tää show ja oltais ystävii. Mut oon päässy jo sen verra eteenpäin, et vaikka toivon niin, tajuun et niin tuskin tulee käymään :'(
Brenda on mun elämäni ilo, ilman sitä en ois ees hengis enää. Ei se kaikkee pysty estää. mut montakertaa oon jättäny tappamatta itteni ku oon atellu mitä se ajattelis siitä. Brenda on mun koirani, 3 vuotias, kohta 4 vuotias saksanpaimenkoira naaras. Se tuli mun luokke, mun asunnolle muutamaks päiväks ja siit asti tosiaan ollu parempi oloki.Valitettavasti oon niin huonossa kunnossa etten jaksa hoitaa sitä yksin täyspainoisesti, ni se ei voi olla muutakuin silloin kun sisko suostuu hoitaan sen puoliks...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti